Joulukalenterin 17-24 luukut

Tässä esittelen molempien joulukalenterivaihtojen luukut 17-24. Käsittämättömän hienoja kätten töitä ja muita esineitä. Materiaalipaketeistakin on jo hautumassa monta juttua...


17. luukut

 

 

Marja-Liisalta kaunis sydämen muotoinen ovikranssi.

 

 

 

Kristiinan paketista tuli rönsylilja amppelissa. Olen jo pitkään haaveillut amppelista.

 

18. luukut

Jenniltä hauska noitataulu... sekä   vasemmassa yläkulmassa näkyvä...

..ihan käsittämättömän pieni sormus! Kukahan sen saa...?

 

 

Minna K laittoi suloisen joulukynttiläasetelman, joulupukkikoristeen sekä kynttilän sammuttajan, vai millä nimellä se tunnetaankaan.
 

19. luukut



Laura €:n paketista paljastui joulunpunainen villamatto sekä enkelikoriste.

 

 

Kristiinalta makoisa paketti sisälsi lukuisan määrän leivoksia telineessä sekä pussillisen englanninlakritsia. Nyt lähti makeannälkä! 

 

 

20. luukut

 Emmalta tuli hieno 'lasikantinen' ja saranallinen säilytyslaatikko joulukuusen tähdelle. Tähtipä puuttuikin Sinisen talon joulukuusesta.

 

 

Kullan kimallusta Kirsiltä. Kultainen hylly sekä kaunis sorvattu kynttilänjalka pallokynttilöineen. Hylly sijoittunee Kauppahuoneen Galleriaan

 

 

21. luukut

Ihanainen ompelurasia Tiheikön väen äiti-hiirelle paljastui paketista Marja-Liisalta.

 

Marja-Leenalta materiaalipaketti. Leluhahmot löysivät tiensä heti Sinisen talon lastenhuoneeseen.

 

22. luukut

Päivänvarjo tuli Jennin paketista suoraan Kauppahuoneen ompelimo-salonkiin. Saman paketin lautasliinat löytänevät tiensä Kauppahuoneen Kahvilaan.

 

 

Satu I: paketista paljastui Ihania tauluja, jotka on kuin tehty Tiheikön väen huusholliin.

 

 

23. luukut

 Marja-Liisa laittoi todella suloiset tyynyt, ne vienee Äiti-hiiri omaan makuuhuoneeseensa.

 

 

Kauniin jouluköynnöskaaren laittoi  Päivi V. Tämän paikka on ehdottomasti Kauppahuoneen pääovella!

24. Luukut



Jouluaaton ensimmäinen paketti paljasti Sadulta tulleet kelkan sekä pussillinen vihreitä kuulia. Molemmat menneet Tiheikön väen taloon kaksospojille, liekö enää kuuliakaan jäljellä?

Johannan paketista löytyi kaunis ruukussa. Kuuselle olisi monta ottajaa...

  

 

Vaihdoin aattopaketin erikseen Airin kanssa. Sieltä löytyi kaunis syklaami, lempikukkani!

 

 

 

 



Kynttelikkötehdas

Joulukalenterivaihtoon tein liudan kynttelikköjä, siis 20 kappaletta.

 

Materiaalina Fimo-massa sekä pumpulipuikkojen varret, puuvillalanka ja rautalanka.

 

Tehdas oli pystytetty, kuten kaikki muutkin projektini, keittiön pöydälle.

 

Itse kynttilät on pumpulipuikon varresta leikattu. Yhdestä puikosta sai neljä kynttilää.

 

 

Liekit Fimosta tehtiin ja paistettiin erikseen ja liimattiin paiston jälkeen kynttilän päähän. Oikealla rautalangan pätkät ovat töpselin osia...

 

Pitäähän kynttelikössä olla sähköjohtokin. Tässä 'johdot' teon alla...

 

 ...valmiit johdot paistamista vaille.

 

 

 Johtojenkin paisto sujui hyvin, vaikka niissä oli niin erilaista materiaalia. Pakkaamista varten johdot vyyhdettiin siistiksi paketiksi.

 

Kyntteliköt menossa uuniin. Pumpulipuikon varret kestivät uunissa paistamisen hyvin.

 

Valmis kynttelikkö koottuna. Tämän parempaa kuvaa ei näköjään niistä tullut otettua, kun oli kiire paketoida ne.

 

 

 

               

 

 

Tein näitä myös joulumyyjäisiin uuden erän. Väreinä valkoinen, punainen ja vaaleanpunainen.

Viherkasveja

Joulukalenteriurakan jälkeen teki mieleni tehdä jotain aivan muuta, ei niin jouluista.

Kultaköynnös.

Kirjovehkoja ja



Nukkumatteja



Tulevat todennäköisesti löytämään tiensä Sinikulmaan sekä  tulevaan Kukkakauppaan.

Enkelikello kilkattaa...

Sain eilen enkelikellokitin, jota olin jo tovin haaveillutkin. Enkelikello kuuluu suosikkijoulukoristeisiini. Nukkekotiinkin se on nyt ihana saada.

 

 

Tiesin kokoamisen haastavaksi, mutta tosiasia valkeni, kun näin ne kitin kaikki pienet osaset...

 

 Kolme tuntia vapaapäivästä, monta kuppia kahvia ja muutama harmitusta kuvaava sananen... 

 

  

 

Tulokseen kuitenkin tyytyväinen, kunhan ei liian tarkkaan katsele. Yksi putkihelmi tarttui mielestäni liian nopeaa, tuloksena oli että kokonaisuudesta tuli hivenen alkuperäistä mallia korkeampi.

 

Tällä hetkellä kello kilkattaa Tiheikön väen keittiössä, siellä onkin jo monet korvat sitä kuuntelemassa.

Joulun odotusta kalentereiden muodossa

Tänä vuonna osallistuin ensimmäisen kerran joulukalenterin vaihtoon ja vieläpä kahden sellaisen... Nämä 48 pakettia löysivät tiensä eri  puolille Suomea..

 

 

Vastaavasti nämä seuraavat tipahtivat postiluukusta. Viimeisiä kolmea yllätystä odotellaan vielä tulevaksi.

 

 

Paketit löysivät paikkansa Tiheikön väen talon olohuoneesta, jonne keräsin ensimmäisen kalenterin yllätykset. 

 

 

Toisen kalenterin peketit sijoittuivat Tiheikön väen vanhempien makuuhuoneeseen.

 

Ensimmäiset kaksi pakettia avattiin jo tänään!!!

Avatut ihanaiset paketit sisältöineen kuvailen sitten joulun jälkeen, näin en halua pilata toisten iloa heidän saadessaan ehkä samanlaisia yllätyksiä paketeistaan.

 

 

Joulun odotuksen haaste

Äitihiiri on ihmeissään tämän joulun lahjat on paketoitu ja nimetty. Mutta mihin saa piilotettua kaikki joululahjat nelosilta piiloon? Joka paikka pursuaa paketteja. Sukulaiset ja naapuritkin antoivat muistamisensa hyvissä ajoin.

Olohuonekin pursuaa lahjoja...

 ....makuuhuoneesta puhumattakaan!

Tämä lahjojen kätkeminen on jokavuotinen haaste. Mitä suuremmiksi lapsoset kasvavat, sitä vaikeampaa piilottaminen on. Pitänee kantaa ne ruokakellariin ja ovi lukkoon. Avain pidetään visusti tallessa. Onneksi lapset nukkuvat yläkerran omassa huoneessaan, niin saa rauhassa kantaa lahjat alas kellariin!

Aivan oikeasti, kyseessä on joulukalenterivaihtoni. Kahden kalenterin verran paketteja. Niistä lähemmin Näprääjän päiväkirjassa...

Joulun odotuksen haaste

Äitihiiri on ihmeissään tämän joulun lahjat on paketoitu ja nimetty. Mutta mihin saa piilotettua kaikki joululahjat nelosilta piiloon? Joka paikka pursuaa paketteja. Sukulaiset ja naapuritkin antoivat muistamisensa hyvissä ajoin.

Olohuonekin pursuaa lahjoja...

 ....makuuhuoneesta puhumattakaan!

Tämä lahjojen kätkeminen on jokavuotinen haaste. Mitä suuremmiksi lapsoset kasvavat, sitä vaikeampaa piilottaminen on. Pitänee kantaa ne ruokakellariin ja ovi lukkoon. Avain pidetään visusti tallessa. Onneksi lapset nukkuvat yläkerran omassa huoneessaan, niin saa rauhassa kantaa lahjat alas kellariin!

Aivan oikeasti, kyseessä on joulukalenterivaihtoni. Kahden kalenterin verran paketteja. Niistä lähemmin Näprääjän päiväkirjassa...