Esittelyssä Sinikulman nukkekoti

Ensimmäinen tekemäni nukkekoti, Sinikulma (ent. Sininen talo) on kokenut suuren muutoksen sen rakentamisen (2003) jälkeen. Viimeiset muutokset tehtiin syys-lokakuussa, ennen Mininikkareiden näyttelyä Kainuun Museolla. Tässä se on näyttelyssä toisen taloni rinnalla vasemmalla. 

Talon alkuperäieen muodon esittelin tässä blogissa vuonna 2010. Alkuperäisen talon pääset näkemään tästä. 

Nykyään vanhan wc:n tilalla on sauna. Takka- ja musiikkihuone on saanut väliseinän ja tilassa on nyt työhuone ja kodinhoitohuone / wc. Seinät on tapetoitu nykyajan trendien mukaisesti, ikkunat ja väliovet on tehty kokonaan koska niitä ei ollut ollenkaan, pelkät aukot vaan. Talon kalustus on mennyt täysin uusiksi, ostokalusteita ei ole kuin lainattu wc-pönttö ja lasinen kaappikello. Talo on päivittynyt tähän päivään.

Kuvat on otettu vasta näyttelyssä, sillä valmistautuminen meni viime tinkaan. Näyttelyssä talojen edessä oli pleksit. Osassa kuvia on salamavalon heijasteet. 

Keittiö on saanut valkoiset kaapistot jo muutama vuosi sitten. Kaikki kodinkoneet (erilaisia pahveja), pöytäryhmä tuoleineen (biltematikkua, säkkikankaista lahjakassia), keittiöjakkara (biltematikkua, puista pumpulipuikon vartta, kartonkia), syöttötuoli (biltematikkua) ja valaisimet (pyykinpesuainepullon korkki, varrastikkua, puuhelmi) on tehty tänä syksynä.  

Jääkaappi on vanha kännykkälaatikko ja kahvat ovat kuulakärkikynän klipsuja. Tämäkin valmistui lokakuussa.

Eteiseen on jäänyt siivousvälineet esille. Asukkailla oli kiire lomalle, koska heidän asuntonsa on näyttelyssä esillä. 

Eteisen vaatekaappi on ollut pitempään valmiina. Penkki, kenkäteline (pahvia, pyöreää puutikkua) valaisimet (roll-on deodorantin pallo) ovat valmistuneet tänä syksynä. Naulakko (biltematikku) valmistui viimetipassa, talo näyttelyyn kuljetusaamuna. Onneli ja Anneli Ruusukujan talostani ovat tulleet kotivahdeiksi. Onneli on tullut juuri sisälle. 

Sauna ja pesuhuone on ollut valmiina jo pitempään. Sitä olen esitellyt TÄÄLLÄ.

Olohuoneen sohvaryhmä valmistui Mininikkareiden tapaamisen innoittamana 2013.  

Televisio (jääkaappimagneettilevyä, korurasian pohja), spottivalaisin (ilmoitustaulun puinen nupi, helmiä,pyöreä puutikku) ovat valmistuneet tänä syksynä. 

Kotitoimisto on entistä takkahuonetta. 

Toimisto on valmistunut pikkuhiljaa. Tänä syksynä näyttelyn innoittamana / pakottamana on valmistunut työtuoli (biltematikku, säkkikangas), valaisimet (hehkulampun kanta roll-on deodorantin pallo, puutikku), seinähylly (pahvia, biltematikkua), pikkuirtainta sekä pöytätaso. 

Yhdistetty wc ja kylpyhuone on osa vanhaa takkahuonetta. Tänä syksynä tänne on valmistunut pesutorni (pahvia) korit, valaisin (roll-on deodorantin pallo ja lääkerasvatuubin kaula), pyykkikori (pahvia, aida-kangasta, pitsiä) ja silityslauta (balsaa, pumpulipuikkoa, tuikunkuorta). Vessanpönttöä en ehtinyt tehdä, se on nyt tässä tapauksessa lainassa kollegalta. 

Makuuhuoneessa kaikki on muutaman vuoden takaa. 

Taso on lainassa Onnelin ja Annelin Ruusukujalta. Tyynyt olen hankkinut Nukkekotikirppikseltä. 

Vintti valmistui tänä syksynä. Tapettina on verottajan kirjekuoren nurja puoli, minusta niin sopiva sävy vintttiin. Kun kuviota ei tuijottele liina tarkkaan, niin menettelee. 

Vintille on kertynyt kaikkea vanhaa tavaraa.

Sinikulma sai eteensä näyttelyyn pleksin, joten taloon ei enää kerry pöly. Ja suurimmalta osalta se on valmis.

Tosin suunnitelmat wc-pöntöstä ja makuuhuoneen peilipöydästä ja liinavaatekaapista jo vireillä. Talon kattokin pitäisi kaventaa ja räystäitä lyhentää, kun talo vie niin paljon tilaa. Onpa välähtänyt mielessä jopa kattolinjauksen muuttamisen pulpettikatoksi, jolloin saisi täyskorkeita huoneita ja vinttikerrokseenkin lisää huonetilaa... Mutta perheelle luvattu pitää harrastamisessa huilia. Tiukille ottaa!

Pieni epäkohtelias kurkistus

Tiheikön väen työhuoneessa ei ole ketään. Isä-hiiri on jättänyt postimerkkikokoelman työpöydälleen. Haitarikin on sohvalla odottamassa soittajaansa...

On epäkohteliasta kurkkia toisten ikkunoiden takana. Pitänee lopettaa, ennenkuin huomaavat...

Puusohvan muodonmuutos

Tiheikön väen työhuone sai uuden talon värimaailmaan istuvan puusohvan.

Tästä se projekti lähti. Sohva ei ollut enää aikoihin sopinut mihinkään nukkekotiini. Olin hankkinut sen noin viisitoista vuotta sitten.

 Olin kuitenkin säästänyt sitä siksi, jos joskus keksisin, mitä sille voisi tehdä. Tänään sitten koitti se päivä...

Sohva oli alunperin huonon mallinen. Istuinosa oli liian korkealla. Nyt revin patjan pois ja laitoin pehmukkeen koko istuinosan ympäri. Maalasin Biltematikun feikiksi etupaneeliksi uuden patjan alapuolelle. Nyt patja näyttää paksummalta, vaikka siinä on sama pehmuke kuin ennenkin. Kangas vain vaihtui pellavaan.

Maalina käytin silkkiväriä.

 Sitten mallailtiin tyynyjä...

Sohva pääsi Tiheikön väen työhuoneeseen. Keittiöön se oli liian iso.

Työhuoneessa on vasta valmistunut ompelukonepöytäkin. Nyt on tapahtunut  huoneessa melkoinen muodonmuutos, kasvojen kohotus.

Kannatti jemmata!

Paperit järjestykseen

Sinikulman kotitoimisto on vielä vaiheessaan. Ensimmäisenä sinne valmistui mappeja ja muita toimistopapereita.

Kirjahyllyyn on kertynyt lakikirjoja. 

Tulevalle kirjoituspöydälle lisää työpapereita. Materiaalina vain kartonkia, kopiopaperia ja hivenen rautalankaa.

Tiheikön koivunkantotalossa on vielä jouluinen tunnelma. Äiti-hiiri suunnittelee kovasti jo kuusen vientiä ulos, kuusi kun karistaa neulasiaan ympäriinsä. (Tässä hieman lisää joulukuvia talosta)

Talo kokonaisuudessaan jouluilmessä.

Kylpyhuoneseen joulu ei ylettynyt. 

Lastenhuoneessa  joulua oli enemmänkin. Äiti-hiiren piti hillitä lasten koristeluintoa, he kun olisivat halunneet sinne liikaakin koristeita. Pitäisihän siellä mahtua leikkimään, tokaisi isä-hiiri osallistuen keskusteluun.

Lapset saivat oman pienen joulukuusen kirjoituspöytänsä viereen. Joulukalenteri on vanhassa paikassaan kuusen yläpuolella pylväässä. Tytöt ja pojat saavat avata luukut vuorotellen. 

Pulmu on pukenut joulunpunaisen rusetin kaulaansa. Nallekin sai oman rusettinsa.

Takan reunalla roikkuu joulusukkia.

Pojat eivät halunneet makuuparvelleen koristuksia. 

Olohuone jouluaaton ilmeessään.

Kielon lempipaikka kotona on olohuone, eikä ihme olihan siellä joulukuusi lahjoineen... 

Himmeli kunniapaikallaan olohuoneessa. Äiti-hiiri ahkeroi syksyllä tehden olkitöitä. 

Tuttaville tehtiin useampi himmeli. 

Sivupöydällä odottelee karkkikepit herkkusuita. Paperikoriste on muisto Isä-hiiren lapsuudesta.

Kielokin on pukeutunut punaiseen hamoseen joulun kunniaksi.

 Naapurilta tullut joulukortti pääsi olohuoneessa  lipaston päälle kynttilän viereen.

Joulusukkia löytyy lisää olohuoneen takan reunalta. Kuusenalusmatto on peittynyt tonttujen tuomista lahjoista, kuva jouluaatolta. 

Lattialle on unohtunut yksi laatikollinen olkitähtiä, niille ei tainnut löytyä paikkaa. 

Vanhempien makuuhuoneen jouluilme on hillitty. Ikkunan päällä on suuri olkienkeli.

Ikkunassa on hillitty kynttiläkranssi.

Keittiö on kodin sydän joulunakin.

Tortut ja taatelikakku ovat jäähtymässä. Joululeivonnaisiin ei kyllästy, niitä jaksavat lapsetkin syödä joulun jälkeenkin.

Jouluteetä ja pipareita olisi tarjolla.

Hellan päälle löytyi hiiritonttukoriste Isä-hiiren lapsuudesta. Padassa hautuu herkullinen riisipuuro!

Piparkakkutalo syödään pois vasta loppiaisena. Kinkkuakin on vielä jäljellä. 

Työhuoneessa sohvan vieressä on pikkukuusi. Kirjoituspöydällä tonttukoriste ja kynttiläasetalma. 

Äiti-hiiren ompelukoneen vieressä on jouluinen kynttilä. Ikkuna on saanut olkikranssin.

Kellarissa ei ole sen kummemmin jouluilmettä. Kynttilät tuovat valoa ja hyllyt notkuvat vielä joulu- kuin muistakin herkuista. Yksi himmeli odottaa sijoituspaikkaa kellarin katossa. 

Isän verstas on ainaisessa kaaoksessa... Hän miettii minne hän on laittanut kaikki joulukoristelaatikot, niitä kohta tarvittaisiin. Joulu alkaa olla ohitse...!